UA-119504795-1

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Kolme asiaa, jotka olen tyttäreltäni oppinut


Tähystäjäprinsessa on elämäni suurin aarre, parasta mitä elämässäni on koskaan tapahtunut. Etäisän virallinen titteli ei ole asennoitumistani muuttanut, isä on edelleen elämäni suurin kunnianimi.

Viime kerralla osallistuin blogihaasteeseen, jossa kerroin kolme asiaa itsestäni. Nyt on Tähystäjäprinsessan vuoro päästä osaksi tätä haastetta.

Tyttärestäni olen täällä blogissa kirjoittanut paljon ja paljon kerrottavaa löydän tuosta prinsessasta. Nyt ajattelin lähteä hivenen uusille urille ja esitellä tytärtäni vähän toisin.

Tähystäjäprinsessa on melkoinen tehopakkaus, todellinen pieni tornado. Vauhtia ja liikettä riittää, samoin virtaa ja uteliaisuutta ympäröivän maailman ihmettelyyn.

Nyt kerron teille kolme asiaa, jotka minä olen tyttäreltäni oppinut

Luovuttamalla ei maailmassa saa mitään aikaan


Tähystäjäprinsessa on elämänsä aikana ehtinyt oppia lukemattoman määrän asioita. Kaikkeen oppimiseen suhtaudutaan samalla, järkähtämättömällä asenteella: jatkan kunnes osaan.

Kävelyä harjoiteltiin epäonnistumisista välittämättä. Samalla asenteella on lähdetty juoksemaan, potkittu ja heitetty palloa, sekä kiivetty huimiin korkeuksiin.

Tällä hetkellä pukemiseen suhtaudutaan rajulla intensiteetillä. Vaatteet pitää saada pukea itse, auttaa ei saa.

Päiväkodissa tästä innosta nauttivat myös kaverit, kun tomera neiti auttaa pienempiään ja toteaa: ” katsopas näin se laitetaan”

Välillä tämä tapa myös koettelee Isityypin hermoja. Aamulähtöihin varaan reilusti aikaa, sillä neiti todella haluaa pukea itse, auttaa ei saa.

Epäonnistumisiin ensireaktio on raju kiukku, jonka laannuttua tyttö kyllä malttaa taas yrittää uudelleen. Luovuttaminen ei todella kuulu neidin tapoihin.

Olenkin päättänyt suhtautua tuolla tyttäreni päättäväisyydellä kaikkiin elämäni isoihin asioihin. Yrittäminen loppuu vasta, kun tavoite on saavutettu.

Musiikki on hieno asia ja tuo iloa elämään


Minä en ole koskaan ollut kovin musikaalinen tai musiikista kiinnostunut ihminen. Isäksi tuloni myötä tuo asia on kuitenkin muuttunut.

En minä järin musikaalinen ole vieläkään, mutta nykyään huomaan musiikin vaikutuksen elämään. Helpoin tapa saada Tähystäjäprinsessan kiukku laantumaan on napata neiti syliin ja laulaa.

Tyttäreni rakastaa musiikkia ja lauluja. Päiväkodin tuttuja lauluja laulellaan päivittäin kotona ja yhteisiä suosikkejamme huudatetaan YouTubesta.

Kotoa löytyvät soittimet ovat ahkerassa käytössä. Suosikkeina tällä hetkellä ovat rumpu, nokkahuilu ja marakassit.

Neidin vanavedessä olen itsekin oppinut, että musiikilla on taianomainen voima ja huima vaikutus omaan mielialaan.

Kiitos tästäkin oppitunnista rakas tyttäreni.

Tärkeimpänä olen oppinut, mikä elämässä on tärkeää


Tyttäreni hyvinvointi ja onnellinen lapsuus ovat tärkeimmät prioriteetit. Tyttäreni ansaitsee hyvän ja onnellisen elämän, jonka edellytykset minun isänä on luotava.

Omat tavoitteeni tai unelmani eivät ole etusijalla. Toki niillekin paikkansa löytyy, mutta tärkeintä on huolehtia tyttärestäni. Minun tärkein tehtäväni on olla isä, aina tytärtäni varten.

Tämän takia olenkin ottanut ensiaskeleet irtautuakseni oravanpyörästä, voidakseni olla enemmän mukana tyttäreni elämässä.

Kiitos tyttäreni, tiedän kuka olen, mikä on paikkani maailmassa ja tärkein tehtäväni.


8 kommenttia:

  1. Hieno lähestymistapa haasteeseen ja tärkeitä asioita olet tyttäreltäsi oppinut! Parhaita asioita vanhemmuudessa on oppia uutta yhteisellä matkalla lapsen kanssa.
    Ansku

    VastaaPoista
  2. Ihana postaus. Nämä asiat kuulosta niin tutuilta omien lapsien kohdalla, yksi oli ja on edelleen todella jäärä ja tuo kaiken itseoppiminen on ollut hyvin ahnasta. Voi kun aina välillä muistaisikin asettua lapsen asemaan, sieltä kun pystyy oppimaan todella paljon.
    Musiikki on upeaa ja oivaltavaa aina <3

    VastaaPoista
  3. Lapset koulivat kyllä vanhempiaan yllättävänkin paljon <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin. Paljon olen muuttunut viimeisen reilun kahden vuoden aikana

      Poista
  4. Minusta tuntuu välillä, että olen oppinut enemmän lapsiltani kuin he minulta. Hienoja ovat nuo oivallukset, jotka olet tähystäjäprinsessalta oppinut.
    Ihania yhteisiä hetkiä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen oppinut varmasti enemmän kuin voin koskaan opettaa.

      Poista
  5. Minua lämmittää suuresti lukea miten tärkeä lapsi on sinulle. Rakkaus ja välittäminen on äärimmäisen tärkeää kun lapsi on pieni ja vanhemmasta tuleekin melkoinen tukipilari lapselle myös vanhempana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti välimme ovat myöhempiä kun vuosina näin lämpimät ja läheiset

      Poista