UA-119504795-1

lauantai 17. elokuuta 2019

Miksi, miksi, miksi oi Miksi



Tähystäjäprinsessa on saavuttanut kyselyiän. Kysymysten tulvalle ei näy loppua, kun pieni neiti tyydyttää tiedonjanoaan. Samalla Isityyppi saa arvokasta oppia elämästä vastauksia etsiessään.

Päivä oli aurinkoinen, täydellinen yhteiselle koko päivän seikkailulle. Heti aamusta suuntasimme kulkumme ulos ja kohti uusia elämyksiä.

Kun kuljetuskalusto oli valmisteltu ja punainen paholainen pakattu oli aika aloittaa reissu. Ja kysymykset. Keskustelu oli yksinkertaisuudessaan mieliinpainuva

” Isi, miksi laitetaan kypärät”
” koska tänään mennään pyörällä ja pyöräillessä pitää olla kypärä”
”Miksi pitää olla kypärä”
”Ettei kolahda pää jos kaatuu”
”Miksi ei kolahda”
”Koska kypärä suojaa päätä”
”Pitääkö myös pandalle laittaa kypärä”
”Saat laittaa jos haluat”

Niinpä pehmopanda sai päähänsä upean mielikuvituskypärän ja Isityyppi oli valmis lähtemään matkaan. Tähystäjäprinsessan turvavyöt kiinni, vesipullo paikoilleen ja matkaan.
Neidillä oli kuitenkin lisää selvitettävää.

”Miksi pandalle ei laiteta turvavyötä”
”Koska panda voi matkustaa sinun sylissä”
”Mutta voiko panda olla minun vieressä”
”Tottakai voi
”Laitetaanko sitten turvavyö pandalle”

Niinpä Isityyppi kiinnitti pandalle turvavyöt, mielikuvitukselliset sellaiset ja matka saattoi alkaa. Ainakin melkein.

”ISIII!!! Pandan turvavyö on tiukalla”
”Onko sinun turvavyö liian tiukka”
”Ei”
”Okei. Onko kaikki hyvin?”
”Ei”
”Mikä on hätänä?”
”Pandan turvavyö on tiukka”

” Tartu lapsen kysymyksiin miksi, tartu koko sielullasi  ja ota oppia ”


Kun olin löysännyt tuon aikuisen silmin olemattoman turvavyön, asettanut molempien matkustajien kypärät vielä kerran hyvin ja varmistanut että Tähystäjäprinsessa ja panda saavat juoda samasta pullosta pääsimme liikkeelle.

Matka taittui mukavasti ja rauhallisissa merkeissä. Peräkärryn matkustamossakin vaikutettiin oikein tyytyväisiltä elämään. Sitten edessä näkyivät isot liikennevalot, joissa odotti pitkä letka autoja.

”Isi, miksi noi autot pysähtyi?”
”Koska niillä on punaiset valot”
”Miksi on punaiset valot?”
”Liikennevalot ohjaa liikennettä niin ettei tule kolareita”
”Miksi ei tule?”
”Koska ne valot antaa jokaiselle vuorollaan luvan mennä”
”Miksi me ei pysähdytä?”
”Koska me ollaan pyörätiellä, ja nyt on meillä vihreä valo”

Lämpö ja fyysinen rasitus alkoivat tehdä tehtävänsä, vastaaminen tytön kysymyksiin kävi haasteelliseksi ja hengästytti. Kuitenkin vastasin, sen kummempia miettimättä, olivathan asiat itsestäänselviä. Itsestäänselviä minulle, aikuiselle.

” Näissä hetkissä lapsi opettaa sinua enemmän kuin voit lastasi itse opettaa koskaan ”


Huomasin myös kärsivällisyyteni alkavan hiipua loputtomaan, minusta turhalta tuntuvaan kysymystulvaan. Koin raskaaksi vastailla mielestäni tyhmiin kysymyksiin. Ja silloin jysähti.

Ainoa tyhmä olin minä itse, joka en ymmärtänyt miten hienon ja tärkeän asian äärellä nyt oltiin. Tyttärelläni on pienen ihmisen sammumaton tiedonjano, halu oppia, elää ja kokea maailmaa ympärillään.

Minulla puolestani on maailman suurin kunnia olla pienen neidin luottamuksen ja kunnioituksen arvoinen. Juuri minun kanssani tuo neiti haluaa suuret kokemukset ja elämykset jakaa.

Niinpä päätin oikein heristää korviani seuraavan kysymyksen varalta, paneutua täysillä vastaamiseen. Onnekseni tilaisuuteni tuli pian, moottoripyörän huristaessa ohitsemme.

”ISIII!”
”Mitä kulta?”
”Miksi tuo moottoripyörä ei aja yksin?”
”Jonkun pitää ajaa sitä, ensin käynnistää, sitten ajaa ja ohjata”
”Miksi pitää jonkun ajaa?”
”Muuten se ei liiku ja jos liikkuisi niin se voisi ajella minne sattuu”
”Se voi törmätä roskakatokseen ja mennä rikki”
”Niin ja tulisi iso vahinko”
”Niin Isi, siksi sitä pitää jonkun ajaa”

Iloisesti höpötellen ja hymyssä suin saavuimme lopulta perille ja pakollisten vessakäynnin ja evästauon jälkeen lähdimme tutkimaan seikkailumme varsinaista kohdetta.

Tarinan opetus on kaikessa yksinkertaisuudessaan upea. 

Tartu lapsen kysymyksiin miksi, tartu koko sielullasi  ja ota oppia. Näissä hetkissä lapsi opettaa sinua enemmän kuin voit lastasi itse opettaa koskaan.

Kiitä siis jokaisesta kysymyksestä, jokaisesta hetkestä jossa lapsesi haluaa elää täydesti sinun kanssasi.


4 kommenttia:

  1. Kyselyikä, on kyllä hermojaraastavaa :) Mutta suloista silti.

    https://villananna.vaikuttajamedia.fi

    VastaaPoista
  2. Ihania kysymyksiä, meillä tuo on vielä tulossa oleva aika :D

    VastaaPoista
  3. Kyselyikää on helppo kaivata nyt lasten ollessa teinejä. Oi niitä aikoja! Oli elämä vielä helppoa. ☺️ -Katta /Arki(paska)ruokaa www.arkipaskaruokaa.fi

    VastaaPoista
  4. Pari päivää sitten kaupassa minua nauratti kun Tähystäjäprinsessan ikäinen kyseli kaupassa ihan koko ajan mutta hänen äitinsä oli sen näköinen, että "pliis ei enää yhtään kysymystä - äiti ei jaksa enää vastata". Olen itse kuulemma lapsena kysynyt tässä iässä ihan taukoamatta. Onneksi tämä vaihde menee ohi. Tsemppiä!

    VastaaPoista