UA-119504795-1

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

On aika päästää irti menneistä ja elää nyt



Menneissä rypeminen ei anna mitään, se vain vie ilon nykyhetkestä. Vanhojen haikailun sijaan kannattaa elää tässä hetkessä ja ottaa siitä kaikki irti. Isityypillä kesti kauan oivaltaa tämä, mutta onneksi sain itseni tästä kiinni.

Tiistaina vanha pyöräkärrymme ja hyvin palvellut kantorinkka lähtivät uuteen kotiin. Isityyppi pääsi ylimääräisestä tavarasta eroon ja tilaa vapautui uusille seikkailuille.

Kuitenkin mieltä painoi pieni haikeus, liittyyhän noihin välineisiin huima määrä muistoja. Illalla, kun tyttö oli nukahtanut unilleen jäin pohtimaan haikeuttani.

Elämästämme ei poistu yhtään mitään kun tarpeettomiksi käyneet tavarat siirtyvät eteenpäin. Päinvastoin, niistä luopuminen tuo yhden ajanjakson päätökseensä.

Kun yksi ajanjakso elämässä päättyy, on se alku uudelle


Meitä Tähystäjäprinsessan kanssa odottavat uudet seikkailut uusilla varusteilla. Vanhojen poistuttua on vähemmän rompetta aiheuttamassa päänvaivaa.

Tuon ajatuksen ympärille aloin tiivistää mietteitäni. Väistämättä haikeus painaa, kun muistelen vuoden takaista aikaa koti-isänä. Muistot talletan syvälle, mutta haikeus karisi mielestä, kun aloin ajatella asioita.


Nämäkin metsät odottavat tutkijaansa.

Meillä on tytön kanssa edessämme uusi ajanjakso yhdessä, uudet yhteiset seikkailut. Uuden kodin lähimaastot ovat täynnä metsiä tutkittavaksi ja leikkipuistoja leikittäväksi.

Me vietämme edelleen tiivisti aikaa yhdessä ja välimme ovat läheiset ja lämpimät. Miksi siis murehtisin?

Vanhojen haikailu on verottanut aivan liikaa uusista seikkailuista. Moni yhteinen uusi asia on jäänyt kokematta, kun olen roikkunut menneessä. Tuon on aika muuttua.

Ajatuskulkuni sai aikaan tiukan elämän tiivistämisen


Kärryn ja rinkan myynti oli yhden aikakauden konkreettinen päätepiste. Samalla se oli alku uudelle. Tuosta uudesta alusta otammekin kaiken riemun irti.

Päätin antaa menneiden mennä ja tehdä nykyhetkestä parhaan mahdollisen. Haluan tehdä tästä todella uuden alun Isityypille ja Tähystäjäprinsessalle.

Kaikki tähtää nyt yhteisen ajan maksimoimiseen ja elämän täyttämiseen meille tärkeillä asioilla ja puuhilla. Kaikki tästä tavoitteesta kauemmas vievät asiat saavat jäädä.


Uusi aamu, uusi seikkailu, täysillä eteenpäin.

Kaikki se, mikä syö energiaa ja tuo negatiivisuutta saa jäädä taakse. Huonoa energiaa tuovat ihmiset, asiat ja tavarat saavat mennä.

Liiaksi en myöskään mieti tulevaa. Järjestän kaikki asiat niin, että juuri nyt kaikki on parhaalla mahdollisella tavalla. Tavalla, jolla minä ja tyttäreni voimme nauttia jokaisesta yhteisestä hetkestä täysillä.

Yksi iso asia on myös välimatkojen lyhentäminen. Tärkeiden harrastusten siirtäminen lähemmäksi kotia ja huimien seikkailupaikkojen etsiminen kodin lähimaastoista.

Tämä tiivistäminen vaatii kipeitäkin päätöksiä ja rajujakin muutoksia, mutta ne kaikki olen valmis tekemään. Vain siten voin tehdä uudesta aikakaudestamme tytön kanssa menestystarinan.

Aamu olikin täynnä uudenlaista iloa ja tarmoa


Oikeastaan tämä alkoi jo eilen. Matka päiväkodista kotiin oli vanha tuttu, mutta jotakin merkittävää oli tapahtunut.

Tyttö pyöränsä kyydissä lauleskeli ja kikatteli iloisesti ja Isityyppiäkin tuppasi laulattamaan. Matkasta muodostui ilon täyttämä seikkailu, jonka päätepisteenä vanhat varusteet lähtivät uuteen kotiin.

Aamukahvin keittäminen voi olla mielenkiintoista puuhaa.

Aamulla heräsimme iloisina ja energisinä. Aamutoimet sujuivat tavallista reippaammin ja lähdimmekin kohti päiväkotia aivan liian aikaisin.

Keväinen aurinko koristi matkaamme ja pyöräänsä polki reipas ja iloisesti höpöttelevä Tähystäjäprinsessa. Junamatkakin oli jotenkin hyväntuulisempi ja täynnä positiivista energiaa.

Ymmärsin tuon matkan aikana, että juuri nyt on paras mahdollinen hetki. Tässä hetkessä on kaikki mitä tarvitaan, mitään muuta ei kannata murehtia.

Minun tehtäväni on olla paras mahdollinen isä tyttärelleni, joka päivä hitusen parempi. Loppujen lopuksi, voin muuttaa vain itseäni. Itseäni paremmaksi kehittäen, teen myös tyttäreni elämästä paremman.

Tästä on hyvä jatkaa yhdessä kohti uusia seikkailuita.

3 kommenttia:

  1. Hienoja oivalluksia. Välillä on vaikea päästä irti, mutta asiat menevät eteenpäin. Ihanaa kevättä teille!

    VastaaPoista
  2. Itsekin olen joskus pohtinut sitä, miten sitä onkin joistain tavaroista niin kovin vaikea päästää irti. Jotenkin tuntuu, että vaiheet ja aikakaudet linkittyvät hyvin vahvasti tavaroihin ja luopuminen on välillä siksi vaikeaa.

    VastaaPoista
  3. Tsemppiä uusiin seikkailuihin!Välillä tosiaan on vaikeaa hyväksyä se, että aika menee eteenpäin ja lapset kasvavat, asiat muuttuvat.

    VastaaPoista