UA-119504795-1

perjantai 18. toukokuuta 2018

Vastoinkäymiset voitoiksi



Takaiskut ja vastoinkäymiset kuuluvat elämään. Oleellista on se, miten noihin haasteisiin suhtautuu. Itsesäälissä rypeminen ei johda mihinkään. Joskus takaiskuissa myös piilee portti johonkin suurempaan.

Minun oli tarkoitus asettua Helsinki City Marathonin lähtöviivalle lauantaina. Valmistautumisesta yhdessä tyttäreni kanssa kerroinkin tässä jutussa.

Nyt kuitenkin kävi toisin. Arjen palapelin palat eivät ilman lekaa löytäneet paikkaansa. Lopullisen naulan arkkuun iski meikäläisen vasen akillesjänne. Lauantaina ei minua näy viivalla.

Päätös oli raskas ja pettymys suuri. Pari päivää kului kiukuttelussa ja turhautuneessa puhinassa. Kuten niin usein ennenkin, tyttäreni opasti isityyppiä elämän realiteeteissa.

Tytön kanssa leikkiessä ymmärsin taas, mikä elämässä on tärkeää. Revenneellä tai pahimmillaan katkenneella akillesjänteellä ei tehdä metsäretkiä tai muutakaan kivaa.


Näihin reissuihin tarvitaan isityypin molemmat jalat, ehjänä.


Kun painan jarrua ajoissa, touhuamme päivittäin vanhaan malliin. Maratoneja tulee, mutta tämä vuosi on ainutkertainen minulle ja tyttärelleni. Siitä nauttiminen vaatii terveen isityypin.

En halua tuhlata isivuottani urheiluvammasta toipumiseen


Typeryydellä hankittu urheiluvamma pahimmillaan romuttaisi loppuvuoden. Nyt selvitään pienellä suunnitelman muutoksella. Suuri juoksukaan ei jää juoksematta, se vain hivenen lykkääntyy.

Kerroin tytölle, että lauantaina ei olekaan suurta urheilujuhlaa. Vastaus oli selkeä, tomera viittilöinti kohti pyöräkärryä ja toteamus: prrmm täis!

Pyöräkärryllä jätskin ostoon siis. Pientä neitiä ei turhat aikuisten murheet paina. Ja niinhän se on, ei maailma yhteen maratoniin kaadu. Niitähän järjestetään pitkin suomea, ympäri vuoden. Siitähän se ajatus sitten lähti.

Kesän suunnitelmiin kuuluu pyöräretki hämeenlinnan mummolaan. Tuota retkeä on kovasti suunniteltu ja fiilistelty jo etukäteen.

Lopullinen aikataulu retkelle on ollut toistaiseksi auki. Vaan eipä ole enää.

Hämeenlinnassa kirmataan kaupunkimaraton joka vuosi, yleensä heinäkuun loppupuolella. Tänä vuonna se juostaan neljäs elokuuta.

Ja näin suunnitelma aikatauluineen on valmis


Matka kohti mummolaan starttaa kotipihasta heinäkuun 30. päivä kello yhdeksän.  Tavoitteena on olla perillä torstai-iltaan mennessä.

Retken viimeinen telttayö nukutaan aulangon maastossa, isityypin nuoruuden lenkkimaisemissa.

Perjantaina mennään mummolaan. Syödään ja levätään ja käydään kaupungilla porukalla. Jätskillä pitää tietysti käydä ja torikahveilla.

Retkeä mummolaan valmistellaan kovalla innolla.

Yö nukutaankin sitten hotellin pehmoisissa lakanoissa. Lepoa tarvitaan, sillä retken loppuhuipennus odottaa.

Lauantaina on isityypillä edessään suuri urakka, maratonin juokseminen. Tyttö on tietysti isiä kannustamassa matkalla ja vastassa maaliviivalla.

Ja näin, kaiken turhan kiukuttelun jälkeen, homma kääntyi voitoksi. Saadaan hieno, yhteinen kesäseikkailu.

Tässäkin takaiskussa, kuten kaikissa muissakin, piilee mahdollisuus voittoon. Se piti vain nähdä. Nyt kun makustelen tätä uutta suunnitelmaa, on se vanhaa monin verroin parempi.

Mitään ei jää pois, mutta matkaan tulee hienoja elementtejä lisää


Pääsen näyttämään tytölle oman lapsuuteni paikkoja ja merkkipaaluja. Voidaan käydä katsomassa isityypin päiväkodit, koulut ja leikkipaikat.

Kuten pitikin, tyttö pääsee kannustamaan isiä maratonille. Samalla neiti saa viettää arvokasta aikaa isovanhempien kanssa.

Tyttö nauttii meidän yhteisistä harjoituksista. Lenkeillä, nyrkkeilysalilla ja takapihan kotitreeneissä neiti on aina innolla mukana.

Nyt noita treenejä kohti tavoitetta on edessä kymmenen viikkoa lisää. Mitään ei ole menetetty, suunnitelma vain sai uuden muodon.

Kesän kolmannesta suuresta projektista, tutkimusmatkasta, tuli osa kokonaisuutta. Reissut pyörällä tuovat hyvää harjoitusta pitkää pyöräretkeä varten. Kolme erillistä palikkaa sulautui yhteen. Edessä on isän ja tyttären yhteinen, suurten seikkailujen kesä.

Taas koti-isyys opettaa suuria viisauksia elämästä



Alkuun pettymys peruuntuneesta juoksusta oli suuri. Nyt se on jo muuttunut innostumiseksi uudesta suunnitelmasta.

Elämässä tulee takaiskuja ja pettymyksiä, sitä ei voi välttää. Omaa reaktiotaan noihin hetkiin, kuitenkin voi muokata. Tästä sain taas konkreettista oppia.


Hymyssä suin kohti uusia seikkailuja.


Minä voin vaikuttaa vain omaan toimintaani. Tämä kokemus olkoon opetuksena siitä, miten paljon tuolla toiminnalla voi saada aikaan, kun suuntaa energiansa positiiviseen.

Kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisu. Vanhasta luopuminen oikealla hetkellä tuo tilalle uutta ja parempaa.

Where your focus goes, your energy flows.

12 kommenttia:

  1. Joskus lopputulos saattaa olla jopa alkuperäistä suunnitelmaa parempi :)

    VastaaPoista
  2. Tavoitteisiin pyrkiminen on matka, joka koostuu useista reiteistä. Välillä mennään suoraviivaisesti eteenpäin jopa oikoen. Joskus reitti on hyvinkin mutkikas, ja sillä eksyy. Lopulta itse reitti on tärkeämpää ja opettavaisempaa kuin aiemmin haettu lopputulos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, matka on tärkeämpi kuin määränpää.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kyllä. Pitää vaan muistaa treenata järjen kanssa, että koipi toipuu...

      Poista
  4. Uutta matoa koukkuun! Oikea asenne, vastoinkäymisistä ei kannata lannistua!

    VastaaPoista
  5. Kurja loukkaantuminen mutta ensi vuonna sitten! Urheilu on joskus vähän arpapeliä mutta sinulla on juuri oikea asenne ja se kantaa kyllä tämän vastoinkäymisen yli.
    Teillä on tulossa tytön kanssa ihan huippu seikkailu kotikonnuillesi - jihaa!
    Tästä on tulossa varmaan hyviä postauksia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eniten ärsyttää se, että vamma oli ihan omaa hölmöilyä. Onneksi kuitenkin päästään parin viikon toipumisella.

      Tuota reissua valmisteluineen voi seurata täällä ja lisäksi facebookissa ja instagramissa.

      Poista
  6. Uudet suunnitelmat kuulostaa huippu kivoilta! Ikävä tietysti tuo vamma, toivottavasti toipuminen sujuu hyvin.
    Ihanaa kesää teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusi suunnitelma on vanhaa monin verroin patempi.

      Kiitos samoin!

      Poista