Isivuoden tutkimusmatka leikkipuistoihin. Leikkipuisto Tapuli

Aurinkoisena valjennut Torstai-aamu toi mukanaan aimo annoksen jännitystä. Olihan retkikuntamme tänään ensimmäistä kertaa lukijoiden armoilla. Arvonnasta vierailukohteeksi oli valikoitunut Leikkipuisto Tapuli. Aamiaisen jälkeen polkaistiin tutkimusmatka käyntiin ja nokka kohti tuntematonta.

Menomatka sujui varsin leppoisissa merkeissä. Tähystäjäprinsessa seurasi kärrystään tarkasti ohi lipuvia maisemia ja raportoi merkittävimmät havainnot isityypille.

Suurimmat riemunkiljahdukset kirvoittivat ohittamamme, laitumellaan ilakoivat hevoset.

Loppumatkan pujottelimme jalkapallokenttien lomitse. Treeneissään ahkeroivat juniorit saivat tyttäreltäni kunnon kannustukset.

Isityyppikin unohtui hetkeksi seurailemaan pallotaituruutta.Tiukka käskytys kärrystä kuitenkin palautti kuskin arkeen, ei tänne mitään kesälomaa tultu viettämään.

Perille päästyämme, ottikin neiti ohjat käsiinsä. Ensin tarkistettiin, että isityyppi oli lukinnut pyörän kunnolla ja sitten mentiin.

Startti puistoon oli niin räväkkä, ettei hattukaan meinannut pysyä mukana.

Alle kolmessa minuutissa neiti ehti testata ensimmäisen keinun, laskea liukumäestä ja laittaa hiekkaleikit täyteen käyntiin.

Isityypin vielä ihmetellessä uusia maisemia vaati tähystäjäprinsessa jo mukaan leikkiin. Ihailtavan sähäkkä pakkaus tuo tyttäreni.

Tällä kertaa vaipanvaihtokin sujui ilman ylimääräisiä kommelluksia.

Hiekkaleikki keskeytyi, kun silmiin osui aivan uusi leikkiväline. Kiipeilytelineessä oleva hiekka-ämpäri, jonka sai vinssattua ylös, oli kovaa valuuttaa. Työnjako oli selvä; neiti täytti ämpärin ja isityyppi hilasi sen ylös.

Ilmeisesti neiti oli työni jälkeen kuitenkin tyytymätön. Isi sai astua syrjään, kun tyttö näytti, miten se ämpäri kuuluu sinne ylös hinata.

Hiekalla täytetty ämpäri muuten tulee vauhdilla alas, kun päästää ketjusta irti ja juoksee karkuun. Tämänkin tyttö testasi. Onneksi ei ollut ketään alla.

Kato Isi! Kun mä nyt päästän irti ja juoksen, niin tapahtuu kaikkea jännää...

Viime reissulla kohtasimme pieniä ongelmia vaipanvaihdossa. Nyt tuokin homma hoidettiin jo mallikkaasti konkarin ottein. Muistin jopa laittaa roskat roskikseen. Jo siellä leikkipuistossa.

Vaipanvaihdon jälkeen löytyikin yllättäen rauhallinen leikki tuolle pikku pallosalamalle. Katoksen alla pöydällä odottivat piirrustusvälineet.

Pitkän aikaa tyttö jaksoikin keskittyä aina yhtä mieluisaan piirtelyyn. Pitääpä varastaa tämä idea kotiin ja siirtää piirtelyt ulkoilmaan.

Viime reissulla kokeiltiin myös pyöräilyä. Tästä puistosta löytyi tytön suureksi riemuksi pienelle polkijalle juuri sopivan kokoinen kolmipyörä. Voi sitä riemun määrää, kun omin jaloin päästiin liikkeelle.

Pyörävarikon suurimmaksi hitiksi nousivat kuitenkin potkumopot. Eikä mitkä vaan mopedit. Täältä nimittäin löytyi ihka oikean moottoripyörän näköisiä ajokkeja.

Pärinä kuului varmasti naapuripitäjään, kun tyttö päästeli menemään kunnon motoristin ottein.

Mopoista riittikin riemua ja vauhtia pitkäksi aikaa. Lopulta kuitenkin nälkä yllätti pienen motoristin. Niinpä siirryimme tutkimaan eväspussin sisältöä.

Levitimme viltin puiston viihtyisälle nurmialueelle ja heti pussin auettua, saimme seuraksemme paikalla vahtia pitäneen lokin.

Hyvätapainen lintu kuitenkin piti kohteliaan välimatkan meihin,tyttäreni innokkaista kutsuista huolimatta. Tässä vaiheessa kävimme pienen keskustelun siitä, ketkä ovat tervetulleita ruokaseuraan ja ketkä taas eivät.

Tällä puistolla oli tarjota meille vielä lisää hienouksia.

Evästauon päätyttyä tytön pettymys oli suuri, kun lokki ei halunnutkaan leikkikaveria. Itkuhan siitä tuli, kun lintu pyrähti karkuun leikkimään pyrkinyttä taaperoa.

Onneksi puistoa oli vielä tutkimatta. pettymys hälvenikin nopeasti, kun neiti huomasi uusia leikkipaikkoja.

Aivan puiston perältä löytyi vielä kiipelyteline liukumäkineen ja useampi keinu. Virtaa riitti lukemattomiin laskuihin ja tottakai myös isityypin piti kokeilla liukumäkiä.

Koska tyttäreni niin vaati, enhän minä nyt muuten. Enpä! Tämä on yksi parhaita asioita tytön kanssa touhutessa; isityyppi saa luvan kanssa heittäytyä lapseksi jälleen.

Lopulta keinussa alkoi pieni pää nuokkua ja silmät painua kiinni. Eikä ihme, olihan tässä vaiheessa takana jo useampi tunti monenlaista puuhastelua. Aamuhan oli alkanut yhteisellä kävelyllä koirapuistoon jo seitsemän aikaan.

Suuntasimme kulkumme kohti kuljetuskalustoa ja kotia. Ennen lähtöä napattiin vielä hedelmäsosetta, ettei nälkä yllätä kotimatkalla. Se kun yhdessä väsymyksen kanssa harvoin aiheuttaa mitään mukavaa.

Kotimatkaan osui vielä yllättävä, iloinen kohtaaminen. Isityypin syksyllä luotsaama päiväkotiryhmä ja pari tuttua aikuista tulivat meitä vastaan.

Olipa kiva vaihtaa kuulumisia ja ihmetellä, kuinka reippaita, melkein jo koululaisia noista syksyn eskareista on kasvanut.

Puistossa on tarjolla laaja valikoima kesätoimintaa

Takana on taas onnistunut tutkimusmatka. Leikkipuisto Tapuli tarjoaa paljon tekemistä kesäpäivien ratoksi.

Erityisen hienoa oli huomata, että kesätoimintaan on todella panostettu. Tänäänkin henkilökunta ryhtyi pitämään ohjattua "kaupunki kuuluu kaikille" tehtävärataa

.

Tätä liukumäkeä pääsi isityyppikin testaamaan.

Henkilökunta oli muutenkin mukavan aktiivista. Kävijöiden kuulumisia käytiin kyselemässä ja toiminnasta kerrottiin kattavasti.

Tällaisessa puistossa on ilo vierailla jopa tällaisen eräjorman, jolle urbaani retkeily on hivenen outoa.

Isivuosi suosittelee lämmöllä Leikkipuisto Tapulia. Täältä löytyy uima-altaitakin kaksin kappalein, vaikka tänään niitä ei vielä ollut täytetty. Tulemmekin varmasti testaamaan nuo altaat tulevaisuudessa.

Ei tämä lukijoiden armoille heittäytyminen ollutkaan ollenkaan paha rasti. Päinvastoin, ilman teitä olisi tämäkin hieno paikka saattanut jäädä kokonaan löytämättä.

Sunnuntaina arvotaan meidän ensi viikon kohteemme. Käykää jättämässä omat ehdotuksenne kommentteihin, niin saadaan yhteinen seikkailujen kesä jatkumaan pitkälle syksyyn.

Olethan jo käynyt tutustumassa Isivuoteen myös Facebookissa ja Instagramissa? Jos et, niin nyt kipin kapin tutustumaan, tykkäämään ja jakamaan.