keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Leikkiä ja seikkailua lähimetsän lumoissa



Me Tähystäjäprinsessan kanssa olemme onnekkaita, meillä on ikioma pihametsä. Eihän tuo metsä suuren suuri ole, oikeastaan muutama hassu puu ja jokunen iso kivi. Meille se on kuitenkin loputtomien seikkailuiden näyttämö.

Viime päivät retkeilystä innostunut neiti on viettänyt erilaisia nuotioita viritellen. Ei hätää, tulitikut pysyvät Isityypin valvonnassa ja tulet tehdään vain asianmukaisille paikoille.

Kuivaharjoitteluna toistoja kynsitulien sytyttämisestä on kuitenkin kertynyt jo mittava määrä. Pakko myöntää, katson ihaillen miten jakamani oppi tästä jalosta taidosta on imeytynyt muistiin.

Hienosti neiti osaa jo koota sopivat pikkuoksat ja sytykkeet, miettiä sopivan paikan ja asetella tarvittavat välineet paikoilleen. Tuosta neidistä kasvaa vielä kunnon eränkävijä.

Tällä hetkellä pihametsä on noiden taitojen oiva harjoitusmaasto


Luonnollisesti Tähystäjäprinsessan lempipaikka on metsää hallitseva suuri kivi. Sieltä näkee kauas ja tasainen kivi tarjoaa mainion leikkipaikan. Monet nuotiot onkin tuonne kiven harjalle jo rakenneltu.

Tuon kiven päällä ei ole kiire mihinkään, kaikessa rauhassa neidin kanssa istuskelemme ja touhuilemme luonnonrauhasta nauttien ja maailman ihmeitä pohdiskellen.

Pieni pihametsä on meidän aarreaittamme. Nähtävää ja ihmeteltävää löytyy, leikki on käynnissä jo eteisessä kenkiä laittaessa.

Nuotio syntymässä Isityypin esimerkkiä seuraten.

Lähimetsään mahtuu myös vauhtia.

Pienen neidin tutkimisen riemua.

Onpa tuossa metsässä nähty lohikäärmeitä ja dinosauruksiakin. Muurahaisille muistetaan kerätä ruokaa ja hämähäkkejä opastetaan pesäkolojen etsimisessä ja muissa retkeilyn perustaidoissa.

Olemme me läheisellä nuotiopaikalla paistelleet makkaratkin Tähystäjäprinsessan ihan itse metsästä keräämillä puilla.

Lapselle voi järjestää elämyksiä vähällä vaivalla


Eihän tuo pihametsä aikuiselle eräretkiä tarjoa, mutta taaperoikäiselle lapselle se on suuri seikkailu. Aivan kuten mikä vaan pienikin lähimetsikkö.

Kun rohkeasti heittäytyy lapsen leikkiin ja tutkimiseen mukaan, saa aikuinenkin seikkailun. Ja leikkien varjolla voi mainiosti opettaa eräilyn perustaitoja, kuten tulentekoa ja leiriytymistä.

Niin, sopivia telttapaikkoja on jo yhdessä mittailtu ja makuupussien ja -alustojen kunto tarkistettu. Kyllähän nyt omassa pihametsässä yöpyä pitää.

Onpa isityyppi jo käynyt neidin kanssa läpi myös erilaisten hätämajoitteiden tekoa ja tässäkin näyttää oppi menevän vauhdilla perille.

Voiko selviytymistaitojen harjoittelemiseen parempaa paikkaa ollakaan kuin oman kotipihan tarjoama, ihka oikea metsä?

Tuon pihametsän viesti meille aikuisille on selkeä; merta edemmäs ei kannata mennä kalaan. Ne isoimmat ja arvoikkaimmat asiat ovat usein juuri siinä, aivan nenän edessä.

Paras hetki lapsen kanssa seikkailuun on aivan yhtä selkeä. Se hetki on tässä, juuri nyt.

4 kommenttia:

  1. Onpa Tähystäjäprinsessa kasvanut ja miten pitkä poninhäntä hänellä on!
    Ihana seikkailu teillä on taas ollut. Teidän yhteisiä retkiä luonnossa on kiva seurata. Kiireetöntä ja hetkessä olevaan yhdessäoloa lapsen kanssa. Osaat myös hauskasti kuvata mitä pikkuneiti puuhailee ottaen oppi isästään.

    VastaaPoista
  2. Aikuiselle vähäpätöisiltä tuntuvat asiat voivat lapselle olla suurempaakin suurempia. Nyt opitaan hyödyllisiä taitoja!

    VastaaPoista
  3. Metsäretket on parasta, niin lapselle kuin aikuisellekin :). Hyvällä mielikuvituksella metsä on loputon aarreaitta ja aina löytyy uusia seikkailuja.

    VastaaPoista