Isityypin ja Tähystäjäprinsessan yhteinen pääsiäisseikkailu

Keväinen, upea sää, lukemattomat tunnit ulkona, hienoja seikkailuja ja ennenkaikkea, neljä päivää yhdessä. Siinä Isityypin ja Tähystäjäprinsessan resepti upeaan pääsiäiseen.

Torstaina päiväkodista kotia kohti lähti kaksi iloista kulkijaa. Tiesimmehän edessä odottavan neljä vapaapäivää yhdessä. Miniloma ja hetkellinen paluu koti-isyyteen nosti väistämättä hymyn kasvoille.

Säät ovat suosineet ja torstai-iltanakin auringonpaiste helli meitä. Niinpä emme pitäneet mitään kiirettä kotimatkalla.

Kävimme leikkipuistossa ja nautimme jäätelöt ulkona auringonpaisteessa. Tulevaa mummolareissua suunniteltiin yksissä tuumin ja tietenkin nautimme kiireettömästä ajasta yhdessä.

Torstai-ilta päättyi vielä saunaan ja löylyttelyn ja välipalan jälkeen unilleen köllähti kaksi onnellista seikkailijaa.

Perjantaina oli ohjelmassa retkeily- ja seikkailupäivä kotimaastoissa

Tutkimusmatka lammaslammelle on ollut suunnitelmissa jo kauan. Nyt oli aika valjastaa kuljetuskalusto ja katsoa, mitä tuolla mystisellä lampareella oli meille tarjottavana.

Nähtävää ja koettavaa oli useammankin retken tarpeiksi. Metsää, pitkospuita, suuri laituri, sorsia ja vieläpä leikkipuisto.

Välipalaa pitkospuilla maisemia ihaillen.

Vantaalla, pähkinärinteessä sijaitsevaa Lammaslampea voimmekin lämmöllä suositella koko perheen retkikohteeksi. Nähtävää ja tehtävää löytyy varmasti jokaisen tarpeisiin.

Tähystäjäprinsessa nautti silminnähden tästä retkestä. Iloinen kikatus ja innostuneet ” katsopas isi” huudot rytmittivät kulkua. Isityyppi oli näissä hetkissä onnellinen mies, ehkäpä maailman onnellisin.

Tällaista yhteistä touhuilua on ollut ikävä. Vain minä ja tyttäreni, edessä koko maailma tutkittavaksi. Pelkkää parhautta.

Lauantaiaamuna otimme suunnan kohti mummolaa

Kun kiirettä ei ole, on lapsen kanssa helppo luoda elämyksiä. Bussissa rautatieasemalle ei yhdellekään kanssamatkustajalle jäänyt epäselväksi minne tehokaksikkomme oli matkalla. Olimme perillä hyvissä ajoin ennen junan lähtöä ja tästä kiireettömyydestä otimme kaiken irti.

Junaa odotellessa ehdittiin nauttia kahvit ja pillimehut sekä tutkia läheistä puistoa ja ihailla sen tarjoamia maisemia hiljaisessa aamussa.

Hyväntuulisuus siivitti koko matkaa, olihan edessä kolme päivää mummolassa. Käväisimme jopa ravintolavaunussa junaelämää ihastelemassa.

Suklaapatukkaa natustava pieni prinsessa tutki tarkoin ympäristöään ja pohti minne kukin vaunussa mahtaa olla matkalla.

Hämeen Linnan vallihautaa ihailemassa oli pieni ja innokas tutkimusmatkailija.

Mummolaan päästyämme oli aikaa vaihtaa kuulumiset ja kertoilla tärkeimmät uutiset päiväkodista ennen päiväunia.

Mummolassa aika juoksi siivillä yhteisistä touhuista nauttien. Tähystäjäprinsessa oli intoa täynnä päästessään papan kanssa tekemään lihapullia ja auttelemaan muissakin askareissa. Viikonlopun yleisin kysymys lienikin; voinko mä auttaa?

Sunnuntaina lähdimme porukalla tutkimaan Hämeenlinnan leikkipuistoja ja ulkoilupaikkoja. Touhua ja tekemistä riitti ja pääsipä Tähystäjäprinsessa myös ihka oikeille torikahveille.

Torikahvien jälkeen riitti virtaa leikkeihin.

Iltapäivällä kävimme vielä leikkimässä Isityypin vanhalla koululla. Reissu toi molempien mieleen viime kesän kohokohdan, Suuren Mummolaseikkailun. Yhdessä jo mietimme myös tulevalle kesälle samaa reissua.

Maanantaina iltapäivällä lähdimme junalla kotia kohti. Takana oli hienon hieno, yhteinen reissu, niinpä kotimatkaakin siivitti hyväntuulisuus. Tiistaina neidillä riitti kerrottavaa päiväkodissa kavereille ja hoitajille.

Tämä mahtava reissu herätti paljon ajatuksia ja mietteitä tulevasta

Paluu arkeen tiistaina tuntui raskaalta, olinhan ehtinyt taas maistella pienen palasen koti-isyyttä. Kaipuu tuohon olotilaan on kova ja motivaatio asioiden järjestämiseen sen mahdollistamiseksi entistäkin kovempi.

Nyt olen varma siitä, että paluu koti-isäksi on se, mitä haluan. Miten sen teen, on edelleen suuri mysteeri, mutta uskon tässäkin asiassa riittävän vahvan motivaation voimaan.

Mummolan takapiha oli täynnä vaikka mitä jännää.

Kesälomasuunnittelukin sai uutta pontta tästä mummolareissusta. Kalenteria tutkittuani huomasin, että parhaassa tapauksessa meillä on tyttäreni kanssa viisi yhteistä lomaviikkoa edessä.

Unelmieni elämässä taival jatkuu viimeiseltä viikolta koti-isänä. Toteutuuko tuo unelma, se jää nähtäväksi, mutta kaikkeni aion tehdä unelmani toteuttamiseksi.